ajatuksia bloggaamisesta

Oletteko huomanneet joskus, että jotkut bloggaajat toistaa samoja sanoja kuin joku suositumpi bloggaaja? Ne kuulostavat juuri sen suosituimman bloggaajan teksteiltä, ei heidän. Siinä ei ole mitään persoonallista, ainakaan mun mielestä. Ihmisten pitäis kirjoittaa juuri sillä tavalla kuin normaalisti, lisäämättä joitakin lauseita mitä näkyy usein monissa blogeissa.

Sitten on myös tämä klassinen lause: "Söin aamupalaa ja selailin Weheartittiä". Samassa postauksessa on luonnollisesti kaunis kuva täydellisestä aamupalasta, hedelmistä ja ehkä jostain letuista/muffinsseista. Sekin on aika massakirjoitus. Jos oikeasti haluaa, että erottuu joukosta, kirjoita ihan omalla tavallasi ja postaa jotain erilaista verrattuna muihin. En tarkoita, ettei niin saisi tehdä, kukin oman maun mukaan.

Mainoslinkitkin sivupalkissa ovat musta hieman ärsyttäviä, koska ne nimittäin pilaa ulkoasun ja saa sen näyttämään mainoskatalogilta. Mua ei ainakaan kiinnosta tietää kokoajan mitä toinen on saanut yhteistyön kautta, vaan oikeat postaukset. Siitä, mitä on tehnyt päivän aikana, mielipidekirjoitus, inspiraatiopostaus. Tietysti yhteistyön takana on paljon työtä, mutta mun mielestä yhteistyöpostaukset sais jättää melkein kokonaan väliin. Onhan se kiva, kun on erilaisia kilpailuja, jossa voi voittaa erilaisia asioita, mutta että koko blogin sisältö muuttuu sellaiseksi, että se saa näyttämään siltä ettei bloggaaja muuta teekkään kuin hakee postista saamiaan tavaroita ja osallistuu blogiportaalin yhteistöihin. Mun mielestä vaikka niitä yhteistöitä on, niin niitten ei pitäis muuttaa blogia. Eli kunnollisia postauksia ja silloin tällöin yhteistyöpostauksia. Se on mun mieleen.

Nettiviha on myös sellainen asia, jota en haluaisi, että olisi olemassa. Usein hieman suosituimmille bloggaajille tulee jonkin verran törkykommentteja, kuten esim. ulkonäöstä, shoppailemisen ja tavaroiden määrästä ja siitä, että elämä on liian täydellistä. Että kehuu tavaroillaan. Haloo, oma blogihan kertoo juuri itsestään, ei muista. Niin miten sitten pitäisi olla? Tietenkin haluaa jakaa muillekkin iloa muttei surua, koska siitä ei helpotu kenenkään fiilis. Sitten on myöskin ne, jotka kertovat elämästään kaiken, ja suuttuvat sitten, jos joku kysyy asiasta jonka bloggaaja on jo kertonut, mutta sanoo silti sitä yksityisasiakseen. Se on outoa. Asiasta kolmanteen, useimmiten ilkeät kommentit tulevat anonyymeiltä ja niiden takana olevat ihmiset ovat vain kateellisia ja katkeria. Minä olen luopunut anonyymikommentoinnista, vaikka se olikin positiivista. En myöskään ymmärrä, että jos joidenkin mielestä bloggaaja on liian laiha, toinen taas liian lihava ja kolmas liian täydellinen, niin minkälainen sitten pitäisi olla? Kaikkia ei voi miellyttää ja toisten täytyy tyytyä siihen, että ihminen on sellainen kuin on.

Ja niinkuin sanotaan, koirat haukkuu ja karavaani kulkee.

Muistakaa, että nämä ovat minun mielipiteitäni bloggaamiseen liittyen, eikä tällä tekstillä ollut tarkoitus loukata ketään! Purin vain hieman ajatuksiani tänne, siinä kaikki :)